sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Aloitin taas säästämisen!

Ai että miten innostunut fiilis! Aloitin jälleen Nordnetin osakesalkkuni lihottamisen. Tällä hetkellä se on luut törröttäen kuolemassa nälkään, mutta lupaan syöttää sitä hitaasti mutta varmasti. Nyt alkuun siirrän sinne 50€/kk ja laitan rahani kasvamaan ensialkuun (taas) Suomen Superrahastoon. Tämän ratkaisun tein siksi, koska tällä hetkellä en pysty suurempia summia laittamaan sivuun, ja haluan sijoittaa edes ne vähäiset roponi johonkin, ja tämähän onnistuu superrahastoissa. Aiiiivan sairaan siistiä päästä taas tähän kelkkaan mukaan!
Samaan aikaan kasvatan puskuria, mutta siihen mulla ei ole mitään kiinteää summaa mitä siirrän, vaan laitan aina sen verran sivuun kun kykenee. Tavoitteeksi asetin puskurille 2500 €, ja kaikkeni teen että tämä tavoite toteutuu.
Toinen tavoite tälle vuodelle on saada salkkuun kasaan rahapulassa käyttämäni 400 €. Tämä summa siksi, koska koen olevani sen itselleni "velkaa" ja haluan maksaa sen takaisin, mutta tietenkin jatkan sijoittamista senkin jälkeen kun tämä summa on täynnä. Vielä en tiedä missä vaiheessa aloitan salkkuni hajauttamisen, mutta uskon että suunnitelma kirkastuu minulle jossakin vaiheessa - tärkeintä on nyt kuitenkin aloittaminen!

torstai 1. helmikuuta 2018

Tammikuun tulot ja menot

Tammikuun tulot:

1681€ tulot
500 miehen osuus vuokrasta + muita velkoja

= 2181 €

Menot (kk):

415,90 Vuokra
31,54 Opintolaina
32,5 Master Card
44,92 Puhelin
29,05 Lapsen puhelin
14,70 Netti
9,99 Spotify
9,95 HBO
37,16 Kotivakuutus
41,70 lehtitilaukset
3,39 Screentime
27,71 Klarna
17,32 Turhat
279,45 Terveys
163,50 Tavarat
229,92 Vaatteet
287,13 Ruoka
44,20 Ravintolat
73 Säästöihin (oma + lapsen)

= 1822,08 €

Auto- ja kotivakuutukset on kilpailutettu ihan vasta, joten ne ovat kunnossa. Lapsen puhelinlasku on järjettömän suuri, varsinkin siihen nähden kuinka vähän hän käyttää puhelintaan, mutta siihen tulee muutos - vaihdoin meidän molempien liittymät halvempiin. Ostin lapselle puhelimen viime kesänä, koska ajattelin hänen alkavan kulkemaan koulumatkat yksin. Mutta koska nuorempi lapsi on päiväkodissa koulun vieressä, niin ei ollutkaan fiksua ottaa bussikorttia käyttöön, ja molemmat kulkevat autokyydillä. Screentime on sovellus, jonka avulla pystyn seuraamaan ja rajoittamaan puhelimella käytettäviä sovelluksia, peliaikaa yms. Sen näen ihan tarpeelliseksi.

Oman lehtitilaukseni lopetin, mutta siitä tulee maksettavaksi vielä tämä kuluva erä, eli huhtikuussa se loppuu. Olen tilannut kyseistä perhelehteä jo muutaman vuoden, mutta tajusin, etten oikeasti tarvitse sitä. En koskaan palaa vanhoihin lehtiin, joten sama se on käydä kirjastossa lukemassa aina uusin. Lasten Aku Ankkaa en halua lopettaa, se on ainut mikä heille tulee, ja siitä on iloa aina pitkäksi aikaa.

En osaa sanoa tarkkoja tulojani tästä edespäin, koska mieheni muutto meille tulee muuttamaan niitä helmikuun alusta alkaen. Mutta ajattelin kirjoittaa tänne joka kuukausi jonkinlaisen tulo/meno -katsauksen, jossa selvitän että mihin se raha on oikein mennyt. Olen kyllä aika järkyttynyt noista lukemista. Tammikuussa terveyteen meni hurja määrä rahaa, johtuen loppuraskauden sairaalakäynneistä sekä omista hammaslääkärikustannuksista, joten ne eivät onneksi ole joka kuukausi tuota luokkaa.

Vaatekustannukset hipoivat pilviä tässä kuussa myös,verrattuna kuinka paljon oikeasti käytän rahaa vaatteisiin (en paljoa). Ostin uusia (isompia) urheiluvaatteita ja tavallaisia käyttövaatteita, koska muuttunut tilanteeni ja vartaloni niin vaati. Ennen olen ajatellut, että ei ole mitään järkeä imetyksen ajaksi ostaa isompia vaatteita, mutta nyt päätin panostaa itseeni ja omaan hyvinvointiini ja hommasin istuvat vaatteet. Ne menee käytön jälkeen kiertoon, joten ihan turhista ostoksista ei ole kyse.

Näen hyvin paljon parantamisen varaa helmikuulle, ja otankin sen haasteena vastaan. Tavoitteeni helmikuulle siis on, että maksan vain pakolliset laskut ja jätän turhan ostelun pois. Katsotaan, katsotaan..

P.s. Jos joku osaa neuvoa miten saan tehtyä ympyräkaavion kuukausittaisista menoista niin kertokaa!

tiistai 30. tammikuuta 2018

Tavoitteet vuodelle 2018

Tavoitteeni vuodelle 2018:
1. Puskuriin kahden kuukauden menot, eli 2500 €
2. Joulukuussa reissuun koko perheen voimin, yhdessä miehen kanssa 4000 €
3. Sijoitussalkussa 400 €
4. Enemmän yhteistä puuhailemista lasten kanssa
5. Omaan hyvinvointiin keskittyminen tekemällä asioita mistä nautin
6. Ainakin kolmen sijoituskirjan lukeminen

Hmm. Ovatkohan nämä nyt realistiset? Kolmea viimeistä tavoitetta pidän melkeimpä suuremmassa arvossa kuin ensimmäisiä kolmea, mutta en silti ajattele selviäväni niistä ponnistelematta. Lasten kanssa vietettyä aikaa on nykyäänkin, mutta tiedostan kyllä sen, että sitä voisi todellakin olla lisää. Oma hyvinvointi nyt on kaiken a ja o, siitä lähtee liikkeelle kaikki mitä tapahtuu. Rakastan lukemista, joten tuon viimeisen ei pitäisi olla mikään ongelma. Jos mietin viime vuoden tavoitteita, en onnistunut niissä ollenkaan. Katsotaanpa mitkä ne olivat..

1. Uusi sänky
Tämä toteutui, mutta täytyy sanoa, että ei minun rahoillani. Mieheni kyllästyi huonoon sänkyyn ja marssi Ikeaan - nyt on tarpeeksi leveä sänky ja mukavat patjat, joskaan en itse niitä maksanut.

2. Koko Klarnan velka pois (362€)
Huoh. Tämä murheenkryyni on edelleenkin maksettavana. Miettikää, ostin kameran syksyllä 2014, ja maksan sitä yhä! Niin kreisiä, niin typerää! On velka toki vähentynyt, mutta ei läheskään kokonaan. En todellakaan halua tietää paljonko olen Klarnalle syytänyt rahaa näiden vuosien aikana.

3. Opintolainalyhennyksen nosto 30 € --> 50 €
En nostanut. En tiedä miksi.

4. Salkun arvo 500 €
Olisi toteutunut ilman rahahässäkkää, jonka takia jouduin tyhjentämään salkun. Summa oli hieman yli 400 €. Siksi uusi tavoite kerätä 400 € vuoden loppuun mennessä ei tunnu liian mahdottomalta.

5. ASP-tilin avaus ja siellä 500€ vuoden loppuun mennessä
Noh. Koko tili edelleen avaamatta. Mitä tähän nyt sanois. Mä en rehellisesti sanoen tiedä, miksi olen edes laittanut tämän tavoitteeksi, koska tuskin tulen avaamaan tiliä vielä hetkeen aikaan. Tai kun tällä hetkellä tuntuu, että tämä on viimeisenä listalla puskurin ja sijoitussalkun jälkeen.

Noh.. Uusi vuosi, uudet tavoitteet, uusi epäonnis.. ei vaan. :D Hyvin tämä menee, kunhan muistan laittaa tavoitteet näkyviin jotta näen ne joka päivä. Se jotenkin konkretisoituu kun kirjoittaa ne paperille ja lätkäsee sen seinälle. Näiden lisäksi minulla on vielä muutama henkilökohtainen tavoite sekä miehen kanssa yhteiset tavoitteet, mutta ne päätin jättää blogin ulkopuolelle. Haluan keskittää tämän oikeastaan vain taloudelliseen puoleen elämässäni, ja jättää kaiken muun pois. 

tiistai 16. tammikuuta 2018

Lähtötilanne

Päivitin sivupalkkiin tämänhetkisen velkatilanteeni, ja uutena myös tämän hetkiset säästöni - pyöreät nolla euroa!! Aivan järkyttävä tilanne. Keväällä kirjoittelin jättimäisestä rahapulastani, joka kasvoi niihin mittasuhteisiin, että syksyllä jouduin käyttämään kaikki vähäiset säästöni. Jouduin sydän verta valuen nostamaan jokaisen lantin Nordnetin salkustani, joita siihen asti oli kertynyt hieman yli 400€. Se ei ole paljoa suuressa mittakaavassa, mutta minulle se oli - en ollut koskaan aikaisemmin säästänyt tavoitteellisesti ja säntillisesti, ja nyt kun olin, niin tuntui erittäin pahalta tyhjentää salkku.

Tällä hetkellä tilanteeni on jotakuinkin tasoittunut, mutta tulee muuttumaan taas helmikuun alusta kun mies siirtyy lopullisesti kirjoille meille ja vauvan syntymä otetaan huomioon. Byrokratiamyllyssä menee vielä hetki ennenkuin mieheni saa työskennellä Suomessa, ja siihen asti me elellään minun tuloillani sekä hänen säästöillä. Kaikenlisäksi hänen muutto tänne meille vaikuttaa tietenkin etuuksiin, joten tiedossa on jonkinlainen tulojen menetys, vielä en osaa sen tarkemmin sanoa että kuinka paljon muutto muuttaa ja mitä. Tällä hetkellä kuukausituloni ovat 1670€.

Parisuhteeseen siirtyessäni oli edessä väistämättä keskustelu koskien rahaa. Omat rahat, yhteiset rahat, mitä? Tällä hetkellä meillä on omat tilit ja jotakuinkin yhteiset rahat, mutta todennäköisesti se tulee muuttumaan niin, että meillä on kokonaan yhteinen tili ja yhteiset rahat. Näen tämän ratkaisun helpoimmaksi, koska meille kummallekkaan raha-asiat eivät ole tabu, ja niistä voidaan aina keskustella ja jutella. Mieheni on hyvin säästäväistä sorttia (tosin sijoittamisen hän näkee pahana mörkönä mikä vaan vie rahat.. vielä ainakin, toivon että mieli muuttuu vielä matkan varrella), eikä hänelle tuota ongelmaa jättää niitä kuuluisia heräteostoksia kauppaan - siinä mielessä minä taas olen hövelimpi rahankäyttäjä.
Tähän on vielä aikaa kylläkin, mutta näin alustavasti keskustellessamme päädyimme tuohon ratkaisuun. Toki mulla tulee olemaan myös mun oma tili (varuiksi) ja omat säästöt, mutta käyttötili on yhteinen. Ollaan puhuttu säästötavoitteista ja budjettisuunnitelmasta, ja ne ovat työn alla ja tarkoitus toteuttaa ihan lähipäivinä. Oma henkilökohtainen sijoitussuunnitelmani on myös vasta tekeillä, ja samalla kirjoitan ylös myös puskuri- ja säästösuunnitelman, jotka ajattelin kirjata myös tänne.

Huh. Alussa taas ollaan. Tällä kertaa asetelma on vähän eri, mutta alussa kuitenkin. Nyt toivotaan pitkää pinnaa ja vakaata tulotasoa!

maanantai 15. tammikuuta 2018

Blogihiljaisuus ja huonommuuden tunne takana - tervetuloa 2018!

Kahdeksan kuukautta on kulunut edellisestä tekstistäni. Siihen kahdeksaan kuukauteen mahtuu jos jonkinlaista tapahtumaa. Isoimpina parisuhdetilan muuttuminen sekä perheenlisäys. Minun yksinhuoltajavuodet ovat takanapäin - asia, joka vaatii totuttelua ja makustelua. Perheemme kasvoi viime vuoden aikana kahdella (mies + vauva), ja nyt meitä onkin yhteensä viisi.

Näinä viikkoina tulen uudistamaan blogini nimen, mutta verkko-osoite jää samaksi vanhaksi, koska koen sen helpoimmaksi. Minulla on noussut uusi innostus ja halu ryhtyä jälleen suunnittelemaan ja toteuttamaan säästämistä ja sijoittamista. Ensin on aika kirjata omat ja miehen kanssa yhteiset tavoitteet tälle vuodelle ja katsoa, miten viime vuodelle asetetut onnistuivat (yyh, pakko on vain kohdata totuus silmästä silmään..).

Blogihiljaisuudesta. Miksi olen ollut hiljaa? Siihen on enemmän kuin yksi syy, mutta suurimpana se, että koin, että minulla ei ole oikeutta säästää, puhua tuloista saatikka sijoittaa rahojani, koska kaikki tuloni koostuvat etuuksista ja valtion kassasta tulevista tuista. Koin huonommuutta siitä, että en ole siinä kuuluisassa rehdissä palkkatyössä, vaan olen kotona ja nostan tukia joita muut veronmaksajat maksavat. Eikö olekin tyhmää? Miten sitä vieläkin miettii muiden ihmisten mielipidettä itsestä? Ihan kuin sillä olisi mitään väliä!
En osannut suhteuttaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin, vaan vertasin itseäni suoraan lapsettomiin työssäkäyviin ihmisiin ja ajattelin, että minun pitäisi yltää samaan. Totuus on kuitenkin se, että olin yksinhuoltaja kahdelle lapselle, pyöritin koululaisen ja päiväkotilaisen arkea yksin, olin raskaana, opiskelin iltalukiossa sekä hain jatkuvasti töitä. Yksin siksi, koska mieheni asui vielä silloin Jenkeissä, ja muutto tänne Suomeen oli vasta työn alla. Vieläkään ei ole asiat selvät, mutta ainakin hän on täällä.

Tällä hetkellä olen "vain" kotona, eli jätin iltalukion sekä työnhaun pois, ja keskityn tämänhetkiseen ohikiitävän lyhyeen elämäntilanteeseen: vauva-aikaan. Tuloni koostuvat edelleen tuista ja etuuksista, mutta enää en koe huonommuutta asiasta, koska tiedän asian muuttuvan vielä. Nyt on tämä aika, tämä vaihe, ja olen kiitollinen siitä että tällainen mahdollisuus täällä Suomessa annetaan. Mikä etuoikeus mihin muuhun tahansa maahan verrattuna. Ja sen verran itsekäs aion olla, että otan tästä tilaisuudesta todellakin kaikki irti.

Ah, ihanaa olla taas takaisin! Ihanaa, kun ajatukset alkavat vihdoinkin taas jäsentyä päässä, ja turhautuminen ja ahdistus omaan rahatilanteeseen helpottua. Nyt on aika suunnata katse eteenpäin ja pelata elämä näillä korteilla mitä on, ja tehdä suunnitelmia ja tavoitteita tulevalle.

Ihanaa, aurinkoista uutta vuotta ihan kaikille!

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Rahapulan selvittämistä

Tänään otin härkää sarvista ja listasin tämänhetkisen tilanteen ylös. Kesäkuu ei näytä kovin valosalta.

Pakolliset menot:

812,13   Vuokra
31,02     Sähkö
23,80     Puhelin
31,54     Opintolaina
40          Nordnet
30          Spotify yms
32,50     Master Card
11          Klarna
104,40   Hammaslääkäri
424        Muut pakolliset laskut
300        Ruoka

= 1840,39€

Pakolliset reissut:

560        Kesäkuun reissut

= 1840,39 + 560 = 2400,39€


Tulot

192        Työmarkkinatuki
608,80   Asumistuki
311        Elatustuki
296,82   Lapsilisä

= 1408,62


1408,62 - 2400,39 = - 991,77€

Miinukselle jäädään niin että heilahtaa. Noiden lukujen mukaan minun pitäisi tienata joka päivä 33,059€. Miten sen teen? Toki noista menoista löytyy karsittavia kohtia, kuten Spotify, Netflix yms, ja pakolliset reissut sisältää mm. häät, joihin voin varmasti lainata lapsille juhlavaatteet tuttaviltani ostamisen sijaan. Mutta tämä on lähtötilanne.

Sen taas huomasi, että vaikka kuinka tuntuisi olevan umpikujassa, niin kun asiat laittaa paperille ja selkeyttää ne, stressi ja ahdistus helpottaa huomattavasti. Kyllä tästä selvitään. Mukavuudesta ja hauskuudesta täytyy tinkiä, mutta se ei kovin uutta ole yksinhuoltajalle.

lauantai 27. toukokuuta 2017

Jättirahapula

Apua. Mun tilanne on ihan sekaisin. Niin paljon että ahdistaa edes ajatella koko asiaa. Minähän olen tällä hetkellä työtön työnhakija, eli saan työttömyysrahaa. Mokasin yhden työhaun siten, että sekoitin päivämäärät enkä ehtinyt hakea minulle ehdotettua työpaikkaa ajoissa. Tämä meni selvitykseen (mikä saattaa kestää jopa 30 päivää!), ja vielä odottelen sitä päätöstä. Vaihtoehdot siis on virkailijasta riippen a) asia lasketaan inhimilliseksi virheeksi ja työttömyysraha jatkuu ihan normaalisti ja saan täyden rahan, b) saan karenssia ja saan huomattavasti pienemmän summan ensi kuussa. Tällä hetkellä tilanteeni on se, että saan normaalin melkein 700€:n sijaan 192€. Se on se raha tämän kuun alusta 8.5 asti, jolloin siis lähetin selvityspyynnön.

Ahdistaa. Stressaa. En haluaisi olla siinä tilanteessa, että muuta valinnanvaraa ei ole kuin toimeentulotuen hakeminen. Mutta kun ei tuo summa riitä mitenkään! Normaalisti siitä lähtee kaksisataa jo pelkkään vuokraan, mutta nyt se ei kata edes sitä.

Mun tulot jakautuu pitkin kuukautta siten, että saan neljänä eri päivänä yhteensä noin 1850-2000€/kk. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että mun pitää aika tarkkaan miettiä että mistä maksan minkäkin laskun ja mistä jätän vuokraan yms. Nyt tää tilanne on saanut koko hommaan ihan pipariksi, ja tiedän esimerkiksi jo sen etten pysty mitenkään maksamaan vuokraa ajoissa.

Näitä tilanteita on ollut ennenkin, mutta edellisestä on jo vuosia aikaa. Silloin kun en jaksanut välittää raha-asioistani enkä yhtään katsonut mihin se meni. Mutta nyt tuntuu jotenkin todella turhauttavalta, kun pienestä virheestä sakotetaan näin. Saisinpa töitä kesäksi, niin se jo helpottaisi paljon.

Nyt teen itselleni lohtupastaa ja uppoudun johonkin hömppäelokuvaan ja oitan unohtaa hetkeksi tämän monta viikkoa jatkuneen epätoivon ja stressin.